Maunulan luonto

Maunulan luonto on ollut pitkään kulttuurivaikutuksen kohteena. Niityt ja notkelmat ovat olleet maanviljelyskäytössä ja laitumina vielä pitkälle 50-luvulle. Sota-aikana metsissä suoritettiin laajalti polttopuuhakkuita. Onneksi suuret männyt ja suurimmat kuuset eivät kelvanneet polttopuiksi, joten niitä on vielä jäljellä. Sahanmäellä sijaitsi todellakin saha ja sekin verotti lähialueiden metsiä. Nyt pellot ovat umpeenkasvaneita tai erilaisian istutusmetsinä ( mm. lehtikuusia). Maunulan metsät ovat nyt saaneet kasvaa varsin luonnontilaisina, koska ne ovat osa Keskuspuistoa, jota hoidetaan virkistyslaueena, eikä metsätalousmaana. Metsissä on vanhojen metsien lintulajistoa ja paljon kolopesijöitä, joille pökkelöt ja vanhat puut tarjoavat pesäpaikkoja.

Vanhan hyppyrimäen vierestä löytyy yksi suojeltu kohde eli Maunulan pähkinäpensaslehto. Rinnettä pyritään pitämään sen verran avoimena muusta kasvillisuudesta, että pähkinäpensaat saavat valoa ja mahtuvat kasvamaan. Maunulan kasvillisuuden runsaus johtuu pääasiassa rinnealueiden ravinnerikkaudesta.
 
Alueella kiemurtelee myös Mätäpuro sivuojineen. Mätäpuron nimi on nyttemmin muutettu Haaganpuroksi. Purossa elää istutettu taimenkanta ja sitä hoitaa Virtavesiyhdistys talkoilla. Puron varsilla on rehevää kasvuistoa, siinä viihtyvät monet vesieliöt ja vesilinnut ja virtaava vesi vetää puoleensa mm. lepakoita kesäöinä.
 
Alla olevista linkeistä saat lisätietoa Maunulan luonnosta ja uuden luontopolun varrella olevista kohteista.
 
Maunulan luonto sivustoja työstetään vielä, mutta alla olevien linkkien kautta saat jo lisätietoja luonnosta ja eläimistä.
 
Valkovuokkoja Maunulan puistossa 7.5.2012.
Haaganpuro ennen Mätäpuro on noin 11,6 kilo­metriä pitkä kaupunkipuro Helsingissä. Se alkaa Helsingin keskuspuistosta läheltä Maununnevaa.